maanantai 13. huhtikuuta 2015




Korkein hinta: Donetskin tragediat ja konfliktin luonne - VM-raportti






Sota kaikessa järjettömyydessään on jo tragedia, mutta sellaiseksi se osoittautuu varsinkin sisällissodassa, jossa kohtasin Ukrainan joukkojen kansainvälisten lakien rikkomukset seurauksineen. Donbass-spesiaalin toisessa raportissa esittelen joitain toimittajamatkalla kohdatuja tragedioita.


Toimittaja, kuvat ja videot: Janus Putkonen

31.3.2015, Verkkomedia.org


(Verkkomedian päätoimittaja Janus Putkonen osallistui ajalla 23.3.-28.3. Europa Objectiven järjestämälle kansainväliselle toimittajamatkalle Novorossiaan entiselle Itä-Ukrainan alueelle. Mukana oli toimittajia 7 eri maasta. Erityiskiitos matkalla toimittaja Vanya Savicevicille.)


1. Raportti: Arkea ja järkytyksiä: Siviilien elämä Donetskissa tänään - VM-raportti


2. Raportti: Korkein hinta: Donetskin tragediat ja konfliktin luonne - VM-raportti


3. Raportti: Novorossian puolustajat: 'Pitkä sota on vasta alkamassa' - VM-raportti


Raporttisarjan päätös - pääkirjoitus: Donbass Kestää: Valheen ja totuuden taistelukenttä - VM-raporttien pääkirjoitus

Korkein hinta: Donetskin tragediat ja konfliktin luonne - VM-raportti

Olemme uutisoineet Verkkomediassa lähes päivittäin Ukrainan kriisistä, Krimin tilanteesta ja sittemmin Donbassin konfliktista. Artikkeleja on kertynyt useita satoja ja samalla käsitys konfliktista on muodostunut tietyn suuntaiseksi - meille ja lukijoillemme.

Mietin lähtiessäni sitä, että miten todellisuus tulee kohtaamaan tapahtumista muodostuneet mielikuvat? Olenko itsekään käsittänyt asiat ja tapahtumat oikein? Seuraanko ja kerronko uutisia niistä tiedotusvälineistä, joita totuuden etsinnässä on syytä seurata? Todellisuuden kohtaaminen vaatii henkilökohtaista rohkeutta, koska se ei ole aina toivotun kaltainen.

Usean vierailupäivän aikana en kuitenkaan kokenut varsinaisia yllätyksiä konfliktista ja sen luonteesta, mutta vakuutuin sen olemuksesta. Sodan luonne on niin hurja kaikessa kurjuudessaan, että se pakottaa sen tiedostavat ottamaan siihen henkilökohtaisen kannan.

Speakattu materiaali ns. 2 kamerasta dokumenttikoosteena:





Toimittajaryhmä vaikutti yksimieliseltä koetusta sodan kuvasta, myös esimerkiksi Washingtonista saapunut The Nationin toimittaja James Carden, joka näki aivan yhtä selvästi ristiriidat lännessä kerrotun ja Donbassisa kohdatun välillä kuin me kaikki muutkin.

Tunnettu brasilialainen geopoliitikan toimittaja Pepe Escobar vakuuttui osaltaan vallitsevasta asiaintilasta ja hänen vahva kokemuksensa usealta eri sotatoimialueelta vuosikymmenien ajalta olikin meille kaikille hyödyksi matkan aikana. Konfliktilla on merkittävä geopoliittinen syy.

Mitä kohtasimme kuitenkin hämmensi, järkytti ja puhutteli meitä syvästi. Olemme keskellä Eurooppaa, jossa sisällissota näytti meille karut kasvonsa, ja sen olemusta esiteltiin meille ilman mitään pakotusta. Voidaan todeta, että totuus on vahva ase puolustajan käsissä.

Ikävä kyllä sisällissodan todellisuutta ei ole esitelty länsimediassa oikeastaan vielä millään tavalla, vaikka ns. uutisointia Ukrainasta kuullaan jatkuvasti. Olenko siis jopa ensimmäinen suomalaistoimittaja, joka esittelee konfliktin osapuolen ja antaa Donbassille puheenvuoron?

Suomalaiset eivät edes tiedä kuka taistelee Donbassissa ja ketä vastaan, ja miksi he niin tekevät. Kaikki on vääristelty geopoliittisten intressien ja tavoitteiden toivomaan muottiin.
Keskityn konfliktin sotilaallisiin aspekteihin seuraavassa ja sarjassaan kolmannessa varsinaisessa Donbass-raportissa, mutta heti edellisen Donetakin yleistilanteen kertomisen jälkeen on tärkeää keskittyä itse tragediaan - antaa vaietuille puheenvuoro, ja esitellä meitä liikuttaneita tapahtumia, kohtaamisia ja tapahtumapaikkoja.



Ystävänsä juuri menettänyt Donetskin tasavallan ulkoministeri


Perjantaina toimittajien kokoontumistilaan hotellille aamiaisen aikaan saapui murtunut ja silminnähden surullinen mies. En tiennyt ulkonäöltä kuka viereeni istuutui, mutta tulkki oli paikalla välittömästi. Hän oli Donetskin tasavallan ulkoministeri A. Kofman (kuvassa).

Hän esitti pahoittelunsa, ettei ollut oma itsensä. Hänen läheinen ystävänsä, parlamentin vaaleilla valittu kansanedustaja, Roman Voznik, surmattiin edellisenä iltana torstaina ajoneuvoa vastaan tehdyssä tulituksessa Donetskin kaupungissa.

Ulkoministerin mukaan viranomaisten on syytä epäillä, että murhan suoritti linjojen ylitse operoiva Ukrainan armeijan sissiryhmä. Surmansa sai myös Voznikin henkivartija. Kofman oli huojentunut, että kansanedustajan vaimo oli selvinnyt hengissä hyökkäyksestä, siis jälleen uudesta nuoren valtion tragediasta, mutta poliitikkopariskunnan yhteinen poika menetti hyökkäyksessä isänsä ja vaimo miehensä.


Jalkansa juuri menettänyt 24-vuotias äiti


Vierailimme Donetskin suuressa keskustan traumasairaalassa. Tutustuimme hoitotoimintaan, potilaisiin ja lääkäreihin. Eräässä huoneessa lepäsi kaunis, mutta kasvoiltaan kalpea nuori nainen, joka makasi sängyllä ja alkoi kertomaan tarinaansa ilmaantuneille toimittajille.

Nainen kertoi olleensa matkalla kotiinsa lapsensa kanssa. Hän oli seissyt linja-autopysäkillä 22. tammikuuta 2015 kun pysäkin alue oli joutunut Ukrainan armeijan raketinheittimien tulituksen kohteeksi. Kyseessä oli siis isku puhtaasti siviilikohteeseen ja raskaalla aseistuksella.

Suojellakseen lastaan hän oli käyttänyt vartaloaan sirpaleita vastaan ja haavoittunut vakavasti. Pahasti vaurioitunut vasen jalka oli lopulta jouduttu hieman yli kuukauden hoitojakson jälkeen amputoimaan. Kun kohtasimme, hän oli menettänyt koko jalkansa vasta edellisenä päivänä.

Minulle henkilökohtaisesti hänen tarinansa oli mieltä liikuttavin kokemukseni: Keskellä sotaa, nuorella iällä, lapsi huolehdittavana ja kaiken lisäksi törkeän sotarikoksen uhrina - vakavasti haavoittuneena, ja siitä päivästä lähtien myös ilman vasenta jalkaansa.

Matkan kokemuksista on julkaistu Bosnia-Herzegovinan TV-uutisissa raportti:




Toimittajan välikommentti:

Vain vaivoin sain kuvattua Bosnia-Herzegovinan televisioryhmän tekemän haastattelun loppuun, jonka jälkeen vietin uhrin kanssa hiljaisen hetken toisiamme silmiin katsoen - molemmat kyynelehtien. Ei enempää sanoja. Sujautin hieman ruplia hänen käteensä ja pyysin korkeammilta voimilta suojelusta. Tämän brutaalin hillittömyyden on päätyttävä.

Donbassin matkan aikana jokainen meistä joutui kohtaamaan vastaavia mieltämme erityisesti liikuttaneita kokemuksia. Jokaisella on henkiset kipupisteensä. Sodankäynti siviiliväestön keskellä ja suoraan sitä vastaan on erityisen julmaa luonteeltaan. Ja juuri siksi se on myös kansainvälisesti laitonta, mutta mikä erityisoikeus Ukrainalla on mielettömyyteen?


Taisteluveljiään menettänyt ja kuvauspaikassa haavoittunut naissotilas


Taistelut Ilovaiskissa Donetskissa olivat erityisen kiivaita kesällä 2014. Asuinalueet raunioituvat ja kovia tappioita kärsittiin. Taistelu Ilovaiskista päättyi aluejoukkojen voittoon ja Ukrainan armeija pakotettiin luopumaan tavoitteistaan sekä kokonaisuudessaan alueen hallinnasta.
Matkalla Ilovaiskiin pysähdyimme läheiseen kylään, josta käsin turvaryhmämme naissotilas Stasia oli joukkonsa kanssa operoinut kohti Ilovaiskia. Voimakkaat tykistön iskut olivat aiheuttaneet tappioita hänen yksikölleen. Stasia kertoi tapahtumista yksityiskohtaisesti ja lopuksi hän hiljentyi samaan paikkaan pellon reunalle, jossa oli itsekin haavoittunut.

Olemme Suomessa tottuneet hiljentymään edesmenneiden tai poissaolevien muistoksi, kauas varsinaisilta muistojen paikoista. Ilovaiskissa todistimme hiljentymisen sotilaan itsensä kanssa ja hänen ystäviensä äärelle juuri siinä paikassa, jossa kaikki tapahtui. Jälleen sanat menettivät merkitystään koetun liikutuksen keskellä.



Itkevä, surullinen ja tuhottu Donetsk: "Save Donbass"


Kuvassa oleva vanhus elää tykistökranaattien repimässä asunnossaan lähellä Donetskin lentokenttää, jossa asemasota jatkui samaan aikaan. Ulkoa kuului pian kranaattien jyskettä. Kyynelten virta oli vanhuksella ehtymätön. Hänen kauttaan heräsivät eloon raskaat kokemukset II maailmansodasta, jotka olivat voimakkaasti läsnä lännen fasistivoimien jälleen pommittaman kotitalon olohuoneessa, uhat aivan rikkinäisten ikkuinoiden takana.

Tunnen tässä oman rajallisuuteni, kuinka näin monitasoisia ja vaikuttavia todellisuuden tasoja voi välittää kauas Suomeen pelkin sanoin tai kuvin?

Kuinka monta tykistötulella tuhottua asuinrakennusta, sairaalaa, koulua tai kirkkoa näin neljän päivän aikana ainoastaan Donetskin pääkaupungin alueella? Jos sanon yli sata, en ainakaan valehtele. Lukumäärä on jo lukematon kun otamme huomioon matkamme maaseutualueella, jossa torjuntataisteluja on käyty erityisen kiivaasti.

Kuinka monta itkevää donetskilaista kohtasin? Kymmeniä, en ainakaan valehtele. Kohtasimme valtavia tunnevyöryjä varsinkin vanhuksilta, joille sodan järjettömyys on näyttäytynyt koko voimallaan. Monet heistä muistavat toisen maailmansodan ja ankaran taistelun natseja vastaan tai miehityksen kauheudet. Nyt samat lännen voimat ovat jälleen Donetskin porteilla ja historia toistaa itseään koko kauheudessaan.

Onko donetskilaista vastassa saksalainen, puolalainen tai ukrainalainen, ei muuta faktaa: he ovat tulossa tuhoamaan heidät, valloittamaan ja alistamaan alueen venäjänkielisen väestön. Puolustajilla ei tunnu olevan vaihtoehtoa ja vanhukset itkevät nähdessään kaiken elämänsä aikana rakennetun sortuvan. "Ei koskaan enää" - on vallitseva Donbassin todellisuus.

Näinkö pelkääviä tai asiastaan epävarmoja donetskilaisia? En mielestäni ainuttakaan, kunhan jätämme lapset laskuista pois, niin en ainakaan valehtele. Kohtasin kymmeniä urheutta ja päättäväisyyttä huokuvia donetskilaisia sekä myös muutamia muualta venäläisestä maailmasta maahan saapuneita vapaaehtoisia.

Heillä on yhteinen huoli itkevästä, surullisesta ja tuhotusta Donbassista, mutta aseelliselle puolustautumiselle ei tunnu olevan vaihtoehtoa. On valmistauduttava minä hetkenä tahansa leimahtavaan täysimittaiseen sotaan. Kyse on vain päivistä, viikoista. On valmistauduttava uusiin torjuntoihin kun asemasota puhkeaa jälleen hyökkäyksiksi ja niiden torjunnoiksi.

Vaikka sota on suuri tragedia, on varmaa, ettei Donbass ei tule antautumaan lännen ja Kiovan joukoille mistään lisähinnasta. He maksavat jo korkeinta. Koko ajatus Novorossiasta on seurausta lietsotusta tragedioiden sarjasta, jotka alkoivat helmikuun vallankaappauksesta vuonna 2014 Kiovassa. Jäljellä itsenäisyytensä julistaneen Novorossian kansalaisilla on yksi yhteinen unelma, tragedia ja tavoite: "Save Donbass".

Kuvaraportti:





Tyttö, joka yhä suojautuu lentokoneen äänen kuullessaan. Ukrainan ilmavoimien traumatisoima donetskilaistyttö. Hän on kuitenkin onnekas ja päässyt Venäjälle turvaan. Hiljakseen myös pelko väistyy ja ilo, leikki sekä unelmat palaavat elämään pakolaiskeskuksessa Rostovissa.





Saur-Mogilan "supermies". Suuri II maailmansodan muistomerkki on tuhoutunut pahasti. Kaikki patsastoverit ovat kaatuneet ja tuhoutuneet, vaikka itse vaikeasti haavoittunut, silti uhmakkaasti yhä raskasta betonitaakkaa selällään kannatteleva tragedian äänetön uhri. Hyvin vaikuttava näky Saur-Mogilan huipulle noustessa.





Korkein hinta. Näimme useita hautausmaita ja niissä tuoreita hautoja. Ns. Minskin tulitauon olisi pitänyt jatkua jo reilusti yli kuukauden helmikuun puolivälistä saakka, mutta todellisuudessa hautausmaat kasvavat edelleen nopeasti yhä uusista uhreista.





Uusia sotilaiden hautoja oli runsaasti myös Saur-Mogilan muistopaikalla. Jokainen on oma tragediansa, ja jokainen uusien kyynelten ehtymätön lähde. Tarve ja unelma Novorossiasta vaatii tänään alueen kansalaisilta kaikkien korkeinta hintaa.





Kohtasimme Saur-Mogilassa Rossiya 24-kanavan kirjeenvaihtajan, jolle kerroin kokemuksistani Donetskissa. Erityisesti venäläistä televisiokanavaa kiinnosti tietää mielipiteeni länteen välitetystä konfliktin luonteesta. Totesin, että on selvää, ettei totuutta sodasta ole vielä kerrottu valtaväestölle, ja jos olisi, ainakin suomalaiset suhtautuisivat tapahtumiin täysin toisin kuin nykyään.

Donbass-spesiaalin raporttien seuraavassa osassa tulen keskittymään sotilaallisiin asioihin, joihin saimme monipuolisen silmäyksen Donetsk-kieromatkamme aikana.


janus.putkonen@verkkomedia.org


Toimittajamatkan järjestäjä ja kumppanimme: Europa Objectiv



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti