UUTISET
A2-ILTA
A2-ilta 22.2.2016 klo 15:47 | päivitetty 22.2.2016 klo 16:42
Kaduilla pelätään. Turvattomuuden tunnetta herättää erityisesti turvapaikanhakijoiden kasvava joukko. Kevään ensimmäinen A2-illta kysyy, tarvitaanko katupartioita ja pitäisikö maahanmuuttopolitiikaamme muuttaa.
Katupartiot marssivat kymmenissä kaupungeissa. Kuva: YleMistä on kyse?
Suuri osa suomalaisista kokee elävänsä entistä turvattomammassa maailmassa
Maahanmuutto herättää huolta. Tutkimuksen mukan siihen liittyviin turvallisuusuhkiin on varauduttu huonosti
A2 Turvattomuus-ilta nähdään Yle TV2:ssa 2. maaliskuuta klo 21.30
Niinisalossa asuva Sari Hassinen ei uskalla päästää tytärtään yksin ulos varsinkaan pimeään aikaan. Äiti saattaa tytön joka päivä kouluun, ja jos ei pääse iltapäivällä vastaan, järjestää jonkun toisen häntä hakemaan. Syynä on Niinisaloon joulukuussa avattu vastaanottokeskus.
– Kun lehdissä on ollut todella paljon kaikkea negatiivista näistä turvapaikanhakijoista, ihmisillä on pelko siitä, että omille lapsille sattuu jotain, hän sanoo.
– En itsekään lähde mihinkään ilman koiraa. Se on minulla aina turvana.
Valtaosa suomalaisista kokee elävänsä yhä turvattomammassa maailmassa. Tämä selviää Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan viime marraskuussa tekemästä kyselystä. Viime vuoteen verrattuna eniten on lisääntynyt huoli maahanmuuttajien määrän kasvusta ja Syyrian tilanteesta.
Valtioneuvoston tilaaman tuoreen raportin mukaan maahanmuuttoon liittyy rikollisuutta ja vakavia turvallisuusuhkia, joihin Suomi on varautunut huonosti.
– Viranomaisten yhteistyö on nyt tärkeää. Myös kansainväliseen yhteistyöhön on entistä suuremmat paineet, sanoo kansliapäällikkö Päivi Nerg sisäministeriöstä.
– En koe, että turvapaikanhakijat olisivat laajassa mitassa uhka kaduilla, mutta tunnistan uhkan, joka liittyy isoihin tapahtumiin.
Katupartiot – turhaa vai turvaa?
Kymmenissä kaupungeissa marssivat katupartiot kertovat turvaavansa toiminnallaan naisten koskemattomuutta. Monet kuitenkin kokevat katupartiot uhkaavammiksi kuin turvapaikanhakijat.
Yleensä partiointi vaikuttaa liioittelulta, mutta ihmisillä on kokoontumisoikeus. Katupartiolaiset ovat tavallisia suomalaisia ihmisiä.
– Juri Nieminen– Mun mielestä katupartiot on täysin turhia. Siinä vaiheessa, kun me tarvitaan vigilantteja kaduille, pyydän 50 prosentin alennusta henkilökohtaisiin veroihini. Siitähän mä maksan, että tässä maassa pidetään järjestystä yllä ammattilaisten toimesta, sanoo radiojuontaja Jone Nikula.
– Kyllä tässä nyt kantaväestö tekee parhaansa kantaakseen kortensa vastakkainasettelun kekoon. Se on suurempi ongelma kuin turvapaikanhakijat yksinään.
Asikkalan Vääksyssä katupartio on ollut tuttu näky vastaaottokeskuksen avaamisen jälkeen. Kunnanjohtaja Juri Niemisen mukaan poliisin resurssit ovat vähäiset ja poliisilla kestää liian kauan tulla paikalle, jos jotain tapahtuu.
– Yleensä partiointi vaikuttaa liioittelulta, mutta ihmisillä on kokoontumisoikeus. Katupartiolaiset ovat tavallisia suomalaisia ihmisiä, hän sanoo.
– En ole havainnut, että turvapaikanhakijat ovat uhka. Vaikka somessa ollaan huolissaan, ahdisteluja ei ole ollut.
Suomen suurin keskusteluohjelmaa saa uudet juontajat
Onko Suomi jakaantunut kahtia, poteroistaan huutaviin suvakkeihin ja turvapaikanhakijoita vastustaviin rasisteihin? Löytyykö sanasotaan enää tolkkua, jota tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja urheilusankari Teemu Selännekin peräänkuuluttavat?
Kevään ensimmäisessä A2-illassa keskiviikkona 2. maaliskuuta pohditaan, romahtaako yhteinen arvomaailmamme vai löytyykö suomalaisista voima selättää erimielisyydet ja löytää yhteiset ratkaisut vaikeassa tilanteessa.
Uusina juontajina aloittavat Annika Damström ja Markus Liimatainen. Molemmat ovat tuttuja A-studiosta ja muista Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmista. Tavoitteet ovat korkealla ja innostus suuri.
Markus Liimatainen ja Annika Damström ovat A2-illan uudet juontajat Kuva: Kati Laukkanen / Yle– Yhteisöllisellä television katselulla on erittäin suuri tilaus juuri nyt. Yhteiskunnassa kuohuvat monet suuret asiat. Me mahdollistamme Suomen suurimmassa keskusteluohjelmassa sen, että kaikkien ääni kuuluu, tiivistää Liimatainen.
Molemmat korostavat, että A2-ilta on katsottava suorana, koska tästä illasta puhutaan vielä. Jokainen ilta on oma iso tapahtumansa.
– Keskustelu on toivottavasti kiihkeää studiossa, sosiaalisessa mediassa, kuppiloissa ja kotisohvilla. Ajatusten vaihtoa kaikista eri näkökulmista, mutta ilman ylimielisyyttä ja toisia kunnioittaen, painottaa Damström.
Tämän kevään toinen A2-ilta nähdään maanantaina 18. huhtikuuta.
A2 Turvattomuus-ilta keskiviikkona 2.3. klo 21.30 Yle TV2:ssa. #a2ilta
LUE MYÖS
Raportti: Sekä kantaväestö että maahanmuuttajat kärsivät turvattomuuden tunteesta 19.2.
Tutkimus: Suomalaiset näkevät tulevaisuuden turvattomana – synkin arvio kyselyn historiassa 21.1.
Elina Nieminen
Molemmat korostavat, että A2-ilta on katsottava suorana, koska tästä illasta puhutaan vielä. Jokainen ilta on oma iso tapahtumansa.
– Keskustelu on toivottavasti kiihkeää studiossa, sosiaalisessa mediassa, kuppiloissa ja kotisohvilla. Ajatusten vaihtoa kaikista eri näkökulmista, mutta ilman ylimielisyyttä ja toisia kunnioittaen, painottaa Damström.
Tämän kevään toinen A2-ilta nähdään maanantaina 18. huhtikuuta.
A2 Turvattomuus-ilta keskiviikkona 2.3. klo 21.30 Yle TV2:ssa. #a2ilta
LUE MYÖS
Raportti: Sekä kantaväestö että maahanmuuttajat kärsivät turvattomuuden tunteesta 19.2.
Tutkimus: Suomalaiset näkevät tulevaisuuden turvattomana – synkin arvio kyselyn historiassa 21.1.
Elina Nieminen
Twitter: @elina_nieminenYle
UUTISET
KOTIMAA
Kotimaa 21.1.2016 klo 14:00 | päivitetty 22.2.2016 klo 15:47
Tutkimus: Suomalaiset näkevät tulevaisuuden turvattomana – synkin arvio kyselyn historiassa
Eniten huolta suomalaisissa aiheuttavat työllisyystilanne ja kansainvälinen terrorismi. Myös Euroopan talouden näkymistä ja turvapaikanhakijoiden määrän lisääntymisestä ollaan huolissaan.
Suomalaiset näkevät tulevaisuuden turvattomana, selviää puolustusministeriön alaisen Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselystä.
Kaksi kolmasosaa (65 prosenttia) viime vuoden marraskuussa tehtyyn kyselyyn vastanneista arvelee suomalaisten elävän seuraavan viiden vuoden aikana turvattomammassa maailmassa kuin nykyään. Vuoden takaisessa tutkimuksessa vain hieman yli puolet (56 prosenttia) vastaajista ajatteli näin.
Naiset kokevat jonkin verran enemmän turvattomuutta kuin miehet. Naisista 68 prosenttia uskoo Suomen olevan seuraavan viiden vuoden aikana turvattomampi kuin nykyään, kun miehistä näin ajattelee 62 prosenttia.
MTS:n kyselytutkimuksessa on kysytty arviota maailman turvallisuudesta tai turvattomuudesta seuraavan viiden vuoden aikana joka vuosi vuodesta 1990 lähtien. Koskaan ennen vastaajat eivät ole nähneet tulevaisuutta yhtä turvattomana kuin viime vuoden lopussa toteutetussa tutkimuksessa.
Vuonna 1994, jolloin Suomessa vallitsi suurtyöttömyys ja EU:hun oltiin juuri liittymässä, 57 prosenttia näki tulevaisuuden turvattomana. Turvallisimmaksi suomalaiset tunsivat itsensä vuonna 2000 Nokian menestyksen ja IT-huuman aikana.
Työllisyys ja kansainvälinen terrorismi huolestuttavat
Tutkimuksessa selvitettiin myös, mitkä ilmiöt ja tekijät aiheuttavat ihmisissä huolta.
Eniten huolta aiheuttavat Suomen työllisyystilanne ja kansainvälinen terrorismi. Yhteensä 87 prosenttia vastaajista arvioi työllisyystilanteen aiheuttavan paljon tai jonkin verran huolta. 83 prosenttia arveli kansainvälisen terrorismin aiheuttavan paljon tai jonkin verran huolta.
Myös Euroopan taloustilanne ja turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen aiheuttavat ihmisissä huolta.
Viime vuoteen verrattuna eniten on lisääntynyt huoli maahanmuuttajien määrän kasvusta ja Syyrian tilanteesta. Myös ilmaston lämpenemisestä ja uskonnollisista ääriliikkeistä ollaan aiempaa enemmän huolissaan.
Vuoden takaiseen verrattuna vähemmän huolta koetaan Ukrainan tilanteesta ja kehityksestä Venäjällä.
Turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään Suomessa kertoi suhtautuvansa kielteisesti lähes puolet (48 prosenttia) vastaajista.
Talouskriisiin ja maahanmuuttoon on vastaajien mielestä Suomessa varauduttu heikosti.
Luottamus ulkopolitiikan hoitoon heikentynyt
74 prosenttia vastaajista arvioi, että Suomen puolustuspolitiikkaa on viime vuosina hoidettu erittäin hyvin tai melko hyvin. Luottamus puolustuspolitiikan hoitoon on kasvanut viisi prosenttiyksikköä edellisvuodesta.
Ulkopolitiikan hoito ei sen sijaan saanut yhtä vahvaa luottamusta kyselyn vastaajilta. Vaikka 63 prosenttia arvioi, että ulkopolitiikkaa on hoidettu viime vuosina hyvin, laskua edellisvuodesta tuli kuitenkin seitsemän prosenttiyksikköä.
Sekä Nato-jäsenyyden kannattajien (28 prosenttia) että vastustajien (58 prosenttia) määrä oli pienentynyt edellisvuodesta muutamalla prosenttiyksiköllä. Epävarmojen osuus oli puolestaan kasvanut 15 prosenttiin.
MTS:n Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn haastateltiin 1 005:tä 15–79-vuotiasta suomalaista. Haastattelut tehtiin 5.11.–23.11.2015. Virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tutkimukseen voi tutustua tarkemmin täällä.
LUE MYÖS
A2 Turvattomuus-ilta: Ovatko turvapaikanhakijat uhka – romahtaako arvomaailmamme? klo 15:47
Kaksi kolmasosaa (65 prosenttia) viime vuoden marraskuussa tehtyyn kyselyyn vastanneista arvelee suomalaisten elävän seuraavan viiden vuoden aikana turvattomammassa maailmassa kuin nykyään. Vuoden takaisessa tutkimuksessa vain hieman yli puolet (56 prosenttia) vastaajista ajatteli näin.
Naiset kokevat jonkin verran enemmän turvattomuutta kuin miehet. Naisista 68 prosenttia uskoo Suomen olevan seuraavan viiden vuoden aikana turvattomampi kuin nykyään, kun miehistä näin ajattelee 62 prosenttia.
MTS:n kyselytutkimuksessa on kysytty arviota maailman turvallisuudesta tai turvattomuudesta seuraavan viiden vuoden aikana joka vuosi vuodesta 1990 lähtien. Koskaan ennen vastaajat eivät ole nähneet tulevaisuutta yhtä turvattomana kuin viime vuoden lopussa toteutetussa tutkimuksessa.
Vuonna 1994, jolloin Suomessa vallitsi suurtyöttömyys ja EU:hun oltiin juuri liittymässä, 57 prosenttia näki tulevaisuuden turvattomana. Turvallisimmaksi suomalaiset tunsivat itsensä vuonna 2000 Nokian menestyksen ja IT-huuman aikana.
Työllisyys ja kansainvälinen terrorismi huolestuttavat
Tutkimuksessa selvitettiin myös, mitkä ilmiöt ja tekijät aiheuttavat ihmisissä huolta.
Eniten huolta aiheuttavat Suomen työllisyystilanne ja kansainvälinen terrorismi. Yhteensä 87 prosenttia vastaajista arvioi työllisyystilanteen aiheuttavan paljon tai jonkin verran huolta. 83 prosenttia arveli kansainvälisen terrorismin aiheuttavan paljon tai jonkin verran huolta.
Myös Euroopan taloustilanne ja turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen aiheuttavat ihmisissä huolta.
Viime vuoteen verrattuna eniten on lisääntynyt huoli maahanmuuttajien määrän kasvusta ja Syyrian tilanteesta. Myös ilmaston lämpenemisestä ja uskonnollisista ääriliikkeistä ollaan aiempaa enemmän huolissaan.
Vuoden takaiseen verrattuna vähemmän huolta koetaan Ukrainan tilanteesta ja kehityksestä Venäjällä.
Turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään Suomessa kertoi suhtautuvansa kielteisesti lähes puolet (48 prosenttia) vastaajista.
Talouskriisiin ja maahanmuuttoon on vastaajien mielestä Suomessa varauduttu heikosti.
Luottamus ulkopolitiikan hoitoon heikentynyt
74 prosenttia vastaajista arvioi, että Suomen puolustuspolitiikkaa on viime vuosina hoidettu erittäin hyvin tai melko hyvin. Luottamus puolustuspolitiikan hoitoon on kasvanut viisi prosenttiyksikköä edellisvuodesta.
Ulkopolitiikan hoito ei sen sijaan saanut yhtä vahvaa luottamusta kyselyn vastaajilta. Vaikka 63 prosenttia arvioi, että ulkopolitiikkaa on hoidettu viime vuosina hyvin, laskua edellisvuodesta tuli kuitenkin seitsemän prosenttiyksikköä.
Sekä Nato-jäsenyyden kannattajien (28 prosenttia) että vastustajien (58 prosenttia) määrä oli pienentynyt edellisvuodesta muutamalla prosenttiyksiköllä. Epävarmojen osuus oli puolestaan kasvanut 15 prosenttiin.
MTS:n Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn haastateltiin 1 005:tä 15–79-vuotiasta suomalaista. Haastattelut tehtiin 5.11.–23.11.2015. Virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tutkimukseen voi tutustua tarkemmin täällä.
LUE MYÖS
A2 Turvattomuus-ilta: Ovatko turvapaikanhakijat uhka – romahtaako arvomaailmamme? klo 15:47
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti