On 19 joulukuuta. Joulu on nyt tulossa kovaa vauhtia. Ja Jouluun aina kohdisteta an erilaisia odotuksia ja toiveita. Perheen yhdessä olosta, lahjoista, tunnelmasta, levosta ja vapaudesta yms. Jouluhan on muuttunut sekulaariseksi perinnejuhlaksi, josta kukaan ei mainita enää sitä perimmäistä merkitystä - laupeutta, armoa, huomiota vähäosaisille ja hädässä oleville.
Puhumattakaan siitä, että "legendan" mukaan Jouluna syntyi lapsi, joka otti niskoilleen kaikkien synnit, jotta ihmisten olisi mahdollista jatkaa eteenpäin. Pelastautua. Paheista. HÄN antoi ihmiskunnalle jälleen kerran mahdollisuuden parantaa tapojaan, ennen kun oli myöhäistä, ja selviytyä... aivan oikein, MAAILMAN LOPUSTA.
Maailman loppu on kuulemma peruttu tältä vuodelta (toivotaan), Maijojen kalenteri ei tarkoitakaan muuta, kuin aikakauden - "aikojen" - loppua, mutta tuleehan niitä uhkia jatkuvasti milloin ulkoavaruudesta, milloin Auringosta, milloin ihmisistä itsestään.
Hyvältä näyttää, ei toistaiseksi maailmanlaajuisia vedenpaisumuksia, pelkästään paikallisia, ei meteoriitteja tai asteroideja suurempi kuin itse planeettamme, ei pahempia törmäyksiä Linnunradalla, Maapallon lohkareita ei irtoa vielä hällyttävissä määrin, viimeinen Kuumme on vielä paikallaan, ei toki hallussamme, mutta paikallaan, avaruusoliot eivät hyökkää vielä maanasukkaiden kimppuun... he odottavat jotain…
"Kehittyneissä" maissamme hallitseva poliittinen yhteiskunnan muoto - "demokratia", vaikka kuinka leikattu ja vääristetty, on yhä elossa, vaikka murenee asiassa kuin asiassa, mutta ei vielä suoranaista orjuutta, paitsi finanssi-sellaista, ei totaalista tarkkailua, paitsi kännyköiden ja kameroiden avulla.
Miltei kaiken yllä mainitun korvaa nykyinen informaation melkein rajaton saatavuus, toki valheiden laimentama, mutta kuitenkin. Pohattojen ja pankkiirien konnuuksista saa tietää miltei saman tien ja kauan salattuja asioita nousee pinnalle ja levitykseen. Internetissä jokainen voi ainakin kerran sanoa aivan mitä lystää. Työn saatavuus kyllä vähenee ja vaikeutuu. Vaikka tavaroiden ja palvelujen laatu ja saatavuus huononee jatkuvasti. Nuoret purnaavat työssä olevista eläkeläisistä ja maahanmuuttajista ja vaativat heitä väistymään. Vaikka tekemätöntä tarpeellista työtä on niin paljon.
47 % vaalioikeutettua amerikkalaista siirrettiin presidenttiehdokkaan puheessa kerralla uhreihin, jotka eivät maksa veroja, ovat liian riippuvaisia valtiosta, eivätkä ole mitenkään yhteiskunnallisesti (poliittisesti) mielenkiintoisia hänelle. Hänen tehtävänsä, presidentti ehdokkaana, ei ole huolehtia heistä. (Mitt Romney). 47% amerikkalaisia, joista hän puhui, ovat seniooreja, opiskelijoita ja köyhiä. Heidän tulonsa ovat niin pienet, että niistä ei tule tuloveroa. Kyllä, he maksavat kaikki muut epäsuoranaiset veronsa, mukaan lukien ALV:t kaikesta.
Mielenkiintoisiksi muuttuvat aasialaiset kuluttajat, jotka vetävät jo puoleensa länsimäisiä tuotantolaitoksia ja jopa yliopistoja. Aasia ja Latinalais-Amerikka (Kiina, Intia, Brasilia, Meksikko, Argentiina) varallisuutensa ja viimeaikaisen kehityksensä vuoksi muuttuvat maailman mielenkiinnon ja vaikutuksen keskipisteeksi. Nykymaailman kulutuskin on siirtymässä sinne. Eikä tätä tosiasiaa voi enää salata. Amerikan sotavoimalla turvattu valtakausi on ohi, uudet ajat alkavat. Maailma loppuu ja alkaa.
Siinä on jo tarpeeksi mullistuksia ja muutoksia ilman oikeata maailman loppua, siis, maapallomme tuhoutumista. Kuitenkin, todennäköisyys, että joku näistä yllä mainituista tapahtumista toteutuu aikaisemmin tai myöhemmin on kyllä olemassa, ei niitä voi sivuuttaa eikä sulkea pois, jopa korruptoitujen tiedemiesten mukaan. Heidän mukaan Maamme on monien katastrofien partaalla eikä mitään tehdä niiden estämiseksi. Niistä ei edes puhuta virallisilla tahoilla. Niin, kuin niitä ei olisikaan. Tai sitten puhutaan, mutta kuka seuraa YK:n asiakirjoja ja keskusteluja, jos niitä ei uutisoida.
Mutta ajat - ne on muuttuneet.
Nousee kysymys, pidetäänkö meitä helposti säikkyvinä idiootteina vai salataanko meiltä jotain, mikä on paljon suurempi ja pelottavampi kuin tulevat luonnon mullistukset.
Sain äskettäin tietää, että 1970-luvulla Yhdistyneet Kansakunnat hyväksyivät lain, joka kieltää "ekologisen sotakäynnin" kokonaan, USA ja Neuvostoliitto allekirjoittivat silloin kaksipuolisen sopimuksen, jossa luvattiin olla kehittämättä sääolosuhteisiin vaikuttavia "ekologisia" aseita. Allekirjoittivat, kyllä, eivät vaan lopettaneet niiden kehittämistä. (Miksi kukaan ei ole kuullut näistä laista ja sopimuksista aikaisemmin, ja ylimalkaan koko ekologisen sodankäynnin asiasta?)
Aivan oikeutetusti voidaan kysyä, onko koko maapallon nykyinen tilanne ihmisten aiheuttama ja käydäänkö sotaa edelleen salassa voimakkaammin kuin koskaan kaiken maailman HAARPeilla? Japanin katastrofi, New-Orleansin tulvat, Phuketin tsunami, Moskovan metsäpalot ja kaupungin muuttuminen kaasukammioksi eivät välttämättä ole mitään luonnollisia tapahtumia.
Ja jos muistetaan vielä, että samat laitteet, jotka vaikuttavat säähän, vaikuttavat myös ihmisiin, ihmismieliin, ja emme tarkoin tiedetä, millä tavalla, niin nousee toinen kysymys: Kuka hitossa istuu maiden hallituksissa ja miksi nämä sekasikiöt hallitsevat ja turmelevat meitä – tavallisia hyviä ihmisiä, jotka haluavat rauhaa ja hyvinvointia perheilleen puhtaan luonnon keskellä, jotka haluavat myös työskennellä tämän oman ja yhteisen hyvinvoinnin hyväksi, ja jotka, kyllä, ovat valitettavan taipuvaisia heikkouksiin, passiivisuuteen, paheisiin, viettelyksiin ja kiusauksiin, kuten raha (rikkauksien kerääminen), huoraaminen ja ylpeys, mutta paranevat niistä pian, jos yhteiskunta paheksuu näitä avoimesti?
Ketkä ne ovat, jotka kutsuvat itseään "eliiteiksi", valituiksi ja johtajiksi, viisaiksi kansojen paimeniksi? Ja millä oikeudella? Ja miksi me, kansalaiset, emme kysy mitään, miksi emme vaadi vastauksia? Miksi hallitsijat, joita me itse "valitsemme" työskentelemään meidän hyväksemme meidän rahoillamme, eivät tee mitään hyvää, paitsi tosi kovan painostuksen alla? Ja miksi pitää käydä sotia, kun kukaan normaali ihminen ei sotia tarvitse eikä tahdo? Siviilejähän kaatuu nykysodissa paljon enemmän kuin sotilaita.
Siksikö, että olemme liian varattuja television katselemisessa ja oman navan tujoittamisessa, liian laiskoja ja tyhmiä ajattelemaan ja kyselemään? Tai siksi, että olemme liian väsyneitä työstä, josta emme pidä, mutta jossa on pakko kaydä, koska kaikki pyörii rahan ja kuluttamisen ympäri?
Nyt on korkea aika pysähtyä miettimään näitä asioita, nyt elämme 21-vuosisataa, ihminen on muuttunut ajattelevaksi (pystyväksi ajattelemaan, ainakin). Miksi sitten elämme kyseenalaistamatta huonoja järjestelyjä, ja kuka on opettanut meille, että näin on parasta ja muutokset eivät mitään muuta? Ja miksi me edelleen uskomme siihen? Miksi ei tapahdu mitään ratkaisevaa parannusta ihmisten elämässä? Miksi meille jatkuvasti tuprutetaan vastaukseksi väitteitä siitä, että muualla on vielä huonompaa? Mikä argumentti tämä on?Ja onko se edes totta? (Libyassa oli ollut kuulemma ihan paradiisioloinen yhteiskunnallinen järjestelmä, ennen kun "vallankumoukselliset" romuttivat sen, tappaen tuhansia siviilejä, ja minkä puolesta he oikein taistelivat ja mitä vastaan? Hyviä olojako? Sosiaalista oikeudenmukaisuuttako?)
Kuka on vastuussa siitä ajatuksesta, että kaikkien pitää elää samalla tavalla (siis, länsimaisella tavalla)? Missä hitossa on toleranttinen, suvaitsevaisen kunnioittava suhtautuminen muihin kulttuureihin ja niiden elämän ainutlaatuisiin muotoihinsa?
Jos ihminen haluaa elää puutalossa tai majassa keskellä metsää omassa pikkutaloudessaan kuluttamatta "sivistyneen" yhteiskunnan kulttuuri- ja runsasti muita tuotteita, pyytämättä siitä mitään, tuhoamatta Luontoa, vaalien ainakin omaa palstaansa Maata, ja vielä yksinäisyydessään, eristyksessään ympäröivästä ihmiskunnasta, josta hän ei jostain syystä pidä, kuka ja millä perustein voi kieltää häntä tekemästä niin? Hänellä pitää olla laillinen oikeus ja mahdollisuus elää niin.
"Kehittyneissä" maissamme hallitseva poliittinen yhteiskunnan muoto - "demokratia", vaikka kuinka leikattu ja vääristetty, on yhä elossa, vaikka murenee asiassa kuin asiassa, mutta ei vielä suoranaista orjuutta, paitsi finanssi-sellaista, ei totaalista tarkkailua, paitsi kännyköiden ja kameroiden avulla.
Miltei kaiken yllä mainitun korvaa nykyinen informaation melkein rajaton saatavuus, toki valheiden laimentama, mutta kuitenkin. Pohattojen ja pankkiirien konnuuksista saa tietää miltei saman tien ja kauan salattuja asioita nousee pinnalle ja levitykseen. Internetissä jokainen voi ainakin kerran sanoa aivan mitä lystää. Työn saatavuus kyllä vähenee ja vaikeutuu. Vaikka tavaroiden ja palvelujen laatu ja saatavuus huononee jatkuvasti. Nuoret purnaavat työssä olevista eläkeläisistä ja maahanmuuttajista ja vaativat heitä väistymään. Vaikka tekemätöntä tarpeellista työtä on niin paljon.
47 % vaalioikeutettua amerikkalaista siirrettiin presidenttiehdokkaan puheessa kerralla uhreihin, jotka eivät maksa veroja, ovat liian riippuvaisia valtiosta, eivätkä ole mitenkään yhteiskunnallisesti (poliittisesti) mielenkiintoisia hänelle. Hänen tehtävänsä, presidentti ehdokkaana, ei ole huolehtia heistä. (Mitt Romney). 47% amerikkalaisia, joista hän puhui, ovat seniooreja, opiskelijoita ja köyhiä. Heidän tulonsa ovat niin pienet, että niistä ei tule tuloveroa. Kyllä, he maksavat kaikki muut epäsuoranaiset veronsa, mukaan lukien ALV:t kaikesta.
Mielenkiintoisiksi muuttuvat aasialaiset kuluttajat, jotka vetävät jo puoleensa länsimäisiä tuotantolaitoksia ja jopa yliopistoja. Aasia ja Latinalais-Amerikka (Kiina, Intia, Brasilia, Meksikko, Argentiina) varallisuutensa ja viimeaikaisen kehityksensä vuoksi muuttuvat maailman mielenkiinnon ja vaikutuksen keskipisteeksi. Nykymaailman kulutuskin on siirtymässä sinne. Eikä tätä tosiasiaa voi enää salata. Amerikan sotavoimalla turvattu valtakausi on ohi, uudet ajat alkavat. Maailma loppuu ja alkaa.
Siinä on jo tarpeeksi mullistuksia ja muutoksia ilman oikeata maailman loppua, siis, maapallomme tuhoutumista. Kuitenkin, todennäköisyys, että joku näistä yllä mainituista tapahtumista toteutuu aikaisemmin tai myöhemmin on kyllä olemassa, ei niitä voi sivuuttaa eikä sulkea pois, jopa korruptoitujen tiedemiesten mukaan. Heidän mukaan Maamme on monien katastrofien partaalla eikä mitään tehdä niiden estämiseksi. Niistä ei edes puhuta virallisilla tahoilla. Niin, kuin niitä ei olisikaan. Tai sitten puhutaan, mutta kuka seuraa YK:n asiakirjoja ja keskusteluja, jos niitä ei uutisoida.
Mutta ajat - ne on muuttuneet.
Nousee kysymys, pidetäänkö meitä helposti säikkyvinä idiootteina vai salataanko meiltä jotain, mikä on paljon suurempi ja pelottavampi kuin tulevat luonnon mullistukset.
Sain äskettäin tietää, että 1970-luvulla Yhdistyneet Kansakunnat hyväksyivät lain, joka kieltää "ekologisen sotakäynnin" kokonaan, USA ja Neuvostoliitto allekirjoittivat silloin kaksipuolisen sopimuksen, jossa luvattiin olla kehittämättä sääolosuhteisiin vaikuttavia "ekologisia" aseita. Allekirjoittivat, kyllä, eivät vaan lopettaneet niiden kehittämistä. (Miksi kukaan ei ole kuullut näistä laista ja sopimuksista aikaisemmin, ja ylimalkaan koko ekologisen sodankäynnin asiasta?)
Aivan oikeutetusti voidaan kysyä, onko koko maapallon nykyinen tilanne ihmisten aiheuttama ja käydäänkö sotaa edelleen salassa voimakkaammin kuin koskaan kaiken maailman HAARPeilla? Japanin katastrofi, New-Orleansin tulvat, Phuketin tsunami, Moskovan metsäpalot ja kaupungin muuttuminen kaasukammioksi eivät välttämättä ole mitään luonnollisia tapahtumia.
Ja jos muistetaan vielä, että samat laitteet, jotka vaikuttavat säähän, vaikuttavat myös ihmisiin, ihmismieliin, ja emme tarkoin tiedetä, millä tavalla, niin nousee toinen kysymys: Kuka hitossa istuu maiden hallituksissa ja miksi nämä sekasikiöt hallitsevat ja turmelevat meitä – tavallisia hyviä ihmisiä, jotka haluavat rauhaa ja hyvinvointia perheilleen puhtaan luonnon keskellä, jotka haluavat myös työskennellä tämän oman ja yhteisen hyvinvoinnin hyväksi, ja jotka, kyllä, ovat valitettavan taipuvaisia heikkouksiin, passiivisuuteen, paheisiin, viettelyksiin ja kiusauksiin, kuten raha (rikkauksien kerääminen), huoraaminen ja ylpeys, mutta paranevat niistä pian, jos yhteiskunta paheksuu näitä avoimesti?
Ketkä ne ovat, jotka kutsuvat itseään "eliiteiksi", valituiksi ja johtajiksi, viisaiksi kansojen paimeniksi? Ja millä oikeudella? Ja miksi me, kansalaiset, emme kysy mitään, miksi emme vaadi vastauksia? Miksi hallitsijat, joita me itse "valitsemme" työskentelemään meidän hyväksemme meidän rahoillamme, eivät tee mitään hyvää, paitsi tosi kovan painostuksen alla? Ja miksi pitää käydä sotia, kun kukaan normaali ihminen ei sotia tarvitse eikä tahdo? Siviilejähän kaatuu nykysodissa paljon enemmän kuin sotilaita.
Siksikö, että olemme liian varattuja television katselemisessa ja oman navan tujoittamisessa, liian laiskoja ja tyhmiä ajattelemaan ja kyselemään? Tai siksi, että olemme liian väsyneitä työstä, josta emme pidä, mutta jossa on pakko kaydä, koska kaikki pyörii rahan ja kuluttamisen ympäri?
Nyt on korkea aika pysähtyä miettimään näitä asioita, nyt elämme 21-vuosisataa, ihminen on muuttunut ajattelevaksi (pystyväksi ajattelemaan, ainakin). Miksi sitten elämme kyseenalaistamatta huonoja järjestelyjä, ja kuka on opettanut meille, että näin on parasta ja muutokset eivät mitään muuta? Ja miksi me edelleen uskomme siihen? Miksi ei tapahdu mitään ratkaisevaa parannusta ihmisten elämässä? Miksi meille jatkuvasti tuprutetaan vastaukseksi väitteitä siitä, että muualla on vielä huonompaa? Mikä argumentti tämä on?Ja onko se edes totta? (Libyassa oli ollut kuulemma ihan paradiisioloinen yhteiskunnallinen järjestelmä, ennen kun "vallankumoukselliset" romuttivat sen, tappaen tuhansia siviilejä, ja minkä puolesta he oikein taistelivat ja mitä vastaan? Hyviä olojako? Sosiaalista oikeudenmukaisuuttako?)
Kuka on vastuussa siitä ajatuksesta, että kaikkien pitää elää samalla tavalla (siis, länsimaisella tavalla)? Missä hitossa on toleranttinen, suvaitsevaisen kunnioittava suhtautuminen muihin kulttuureihin ja niiden elämän ainutlaatuisiin muotoihinsa?
Jos ihminen haluaa elää puutalossa tai majassa keskellä metsää omassa pikkutaloudessaan kuluttamatta "sivistyneen" yhteiskunnan kulttuuri- ja runsasti muita tuotteita, pyytämättä siitä mitään, tuhoamatta Luontoa, vaalien ainakin omaa palstaansa Maata, ja vielä yksinäisyydessään, eristyksessään ympäröivästä ihmiskunnasta, josta hän ei jostain syystä pidä, kuka ja millä perustein voi kieltää häntä tekemästä niin? Hänellä pitää olla laillinen oikeus ja mahdollisuus elää niin.
Millä perustein ihmisiä pakotetaan leipätyöhön? Jokaisella ihmisellä on oikeus olla – vain olla olemassa ja olla vapaa - mitä tarkoittaa, että tämän oikeuden (siis, faktan) takana pitää olla jotain kättä pidempää, tätä ei edes pystytä kiistämään, koska tämä on juhlavasti kirjoitettu melkein jokaisen maan perustuslakiin. Mutta miksi tästä kukaan ei ajattele, ei vaadi tämän hienon väitteen toteuttamista lain nojalla?
Puhutaan tasa-arvoisuudesta… Mutta mistä ihmeen tasa-arvoisuudesta puhumme, jos ihminen on tuomittu kuolemaan nälkään, jos valitsee omaperäisen poikkeavan elämäntavan, ja missä kukaan on nähnyt tasavertaisia ihmisiä? Heitä ei ole samanlaisia eikä tasavertaisia, koska tasa-arvo vaatii nykyään mm. todistamista, pitää astua rivistä eteenpäin ja julistaa tasavertaisuutensa, oikeutensa olla tasavertaisesti erilainen, tietoisesti ja pelkäämättä mitään.
Hiljainen ihminen, joka ei ole verbaalinen, rohkea eikä tarpeeksi rikas palkkaamaan puolestapuhujia, ei pysty todistamaan ja vaatimaan tasa-arvonsa itselleen, eikä myös saa sitä.
(En puhu tässä ollenkaan siitä, että kapitalistisessa talouspoliittisessa järjestelmässä ei voi edes teoreettisesti puhua tasavertaisuudesta, koska rahan määrä ratkaisee kaikissa asioissa, rahalla ostetaan kaikkea ja valtaa kaikkeen. Korruption laajuutta - eli rahan käyttöä vaikuttamisessa ja omien ongelmiensa ratkaisemisessa voidaan vain arvioida epämääräisesti harvojen julkisuuteen vuodatettujen tapausten perusteella.)
Tasavertaisuutta ja vapautta (olemassaolon pyhyyttä) pitää opetella kouluissa, pitää kehittää uudenlaista yhteiskunnallista järjestelmää, joka tulee takaamaan jokaiselle ihmiselle oikeuden ja mahdollisuuden toteuttaa itseään omalla tavallaan vahingoittamatta muita tasavertaisia vapaita ihmisiä. Miksi kukaan ei ajattele eikä kehitä sellaista järjestelmää?
Jos joku jarruttaa sellaista kehitystä, koska olen varma, etten ole yksin pohtimassa näitä kysymyksiä, niin kuka jarruttaa ja millä oikeudella ja minkälaisin perustein?
Sivilisaatiomme ei ole ihanteellinen, mutta sen verran on saavutettu maissa, joissa ei tarvitse työskennellä 12 tuntia pidempää jäädäkseen eloon, että ihmisillä on aikaa ja mahdollisuuksia opiskella, kouluttaa itseään ajattelemaan. Opiskeluhan on ennen muuta ajattelemisen taidon kehittämistä. Nämä ajatukset ovat ilmassa, en voi sanoa, että kaikki ajattelevat niin kuin minä, mutta selvä enemmistö tavallisia ihmisiä on varma nykyelämän epäoikeudenmukaisuudesta, ihmisillä vaan ei ole rohkeutta ja analyyttista itsevarmuutta julistaa mielipiteensä ja vaatia muutoksia avoimesti. (Toisaalta netissä foorumeissa on miljoonia ihmisiä pohtimassa ja keskustelemassa samoista asioista.)
Ei enää vallankumouksia ja sotia, ei pakkotyötä ja nöyrytystä, ei rahan ja rikkauden tai aseman ja vallan hallintoa. Ei joukkomurhia ja kidutusta. Ei pelkoa ja pommituksia. Ei miinoja maassa, ei vahinkomyrkytyksiä ja ei-tahallisia kuoleman tuottamuksia rokotuksilla. Ei salailua enää: jos on olemassa jotain tärkeitä asioihin vaikuttavia seikkoja, niistä pitää puhua julkisesti ja selkeästi.
Ihminen on itsestään selvästi vapaa ja arvokas ilman mitään todisteita ja lisäehtoja. Erilaisten maailman yhteiskuntien on panostettava tänä päivänä vaan yhden ongelman ratkaistamiseen - miten voi taata ihmiselämän pyhyyden ja koskemattomuuden. Miten voidaan järjestää erilaisten ihmisten yhteiseloa niin, että jokainen ihminen saa tarpeeksi tietoa, taitoa, resursseja ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään omalla ainutlaatuisella tavallaan, mikä se sitten onkaan, yhdellä ainoalla ehdolla - olla vahingoittamatta muita vapaita ihmisiä tämän maan päällä?
Puhutaan tasa-arvoisuudesta… Mutta mistä ihmeen tasa-arvoisuudesta puhumme, jos ihminen on tuomittu kuolemaan nälkään, jos valitsee omaperäisen poikkeavan elämäntavan, ja missä kukaan on nähnyt tasavertaisia ihmisiä? Heitä ei ole samanlaisia eikä tasavertaisia, koska tasa-arvo vaatii nykyään mm. todistamista, pitää astua rivistä eteenpäin ja julistaa tasavertaisuutensa, oikeutensa olla tasavertaisesti erilainen, tietoisesti ja pelkäämättä mitään.
Hiljainen ihminen, joka ei ole verbaalinen, rohkea eikä tarpeeksi rikas palkkaamaan puolestapuhujia, ei pysty todistamaan ja vaatimaan tasa-arvonsa itselleen, eikä myös saa sitä.
(En puhu tässä ollenkaan siitä, että kapitalistisessa talouspoliittisessa järjestelmässä ei voi edes teoreettisesti puhua tasavertaisuudesta, koska rahan määrä ratkaisee kaikissa asioissa, rahalla ostetaan kaikkea ja valtaa kaikkeen. Korruption laajuutta - eli rahan käyttöä vaikuttamisessa ja omien ongelmiensa ratkaisemisessa voidaan vain arvioida epämääräisesti harvojen julkisuuteen vuodatettujen tapausten perusteella.)
Tasavertaisuutta ja vapautta (olemassaolon pyhyyttä) pitää opetella kouluissa, pitää kehittää uudenlaista yhteiskunnallista järjestelmää, joka tulee takaamaan jokaiselle ihmiselle oikeuden ja mahdollisuuden toteuttaa itseään omalla tavallaan vahingoittamatta muita tasavertaisia vapaita ihmisiä. Miksi kukaan ei ajattele eikä kehitä sellaista järjestelmää?
Jos joku jarruttaa sellaista kehitystä, koska olen varma, etten ole yksin pohtimassa näitä kysymyksiä, niin kuka jarruttaa ja millä oikeudella ja minkälaisin perustein?
Sivilisaatiomme ei ole ihanteellinen, mutta sen verran on saavutettu maissa, joissa ei tarvitse työskennellä 12 tuntia pidempää jäädäkseen eloon, että ihmisillä on aikaa ja mahdollisuuksia opiskella, kouluttaa itseään ajattelemaan. Opiskeluhan on ennen muuta ajattelemisen taidon kehittämistä. Nämä ajatukset ovat ilmassa, en voi sanoa, että kaikki ajattelevat niin kuin minä, mutta selvä enemmistö tavallisia ihmisiä on varma nykyelämän epäoikeudenmukaisuudesta, ihmisillä vaan ei ole rohkeutta ja analyyttista itsevarmuutta julistaa mielipiteensä ja vaatia muutoksia avoimesti. (Toisaalta netissä foorumeissa on miljoonia ihmisiä pohtimassa ja keskustelemassa samoista asioista.)
Ei enää vallankumouksia ja sotia, ei pakkotyötä ja nöyrytystä, ei rahan ja rikkauden tai aseman ja vallan hallintoa. Ei joukkomurhia ja kidutusta. Ei pelkoa ja pommituksia. Ei miinoja maassa, ei vahinkomyrkytyksiä ja ei-tahallisia kuoleman tuottamuksia rokotuksilla. Ei salailua enää: jos on olemassa jotain tärkeitä asioihin vaikuttavia seikkoja, niistä pitää puhua julkisesti ja selkeästi.
Ihminen on itsestään selvästi vapaa ja arvokas ilman mitään todisteita ja lisäehtoja. Erilaisten maailman yhteiskuntien on panostettava tänä päivänä vaan yhden ongelman ratkaistamiseen - miten voi taata ihmiselämän pyhyyden ja koskemattomuuden. Miten voidaan järjestää erilaisten ihmisten yhteiseloa niin, että jokainen ihminen saa tarpeeksi tietoa, taitoa, resursseja ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään omalla ainutlaatuisella tavallaan, mikä se sitten onkaan, yhdellä ainoalla ehdolla - olla vahingoittamatta muita vapaita ihmisiä tämän maan päällä?
Ja on ihan turhaа väittää, ettei ole resursseja tai tilaa kaikille. Se on valetta, resursseja ja tilaa on yllin kyllin, on jokin aivan muu syy, miksi tätä kehitystä ei tapahdu. Kaikki on keksitty, suunniteltu ja ajateltu loppuun moneen kertaan jo aikoja (ainakin vuosisatoja, jos ei tuhansia) sitten. Se vaan ei sovi tietyille ihmisryhmille, ja anteeksi nyt vaan, ovatko he edes ihmisiä?
E. Pyyhtiä 19.12.2012.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti