sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Kulttuuri ei palvele markkinataloutta


Kulttuuri ei palvele markkinataloutta. Se ei voi tehdä sitä. 

Teollinen muotoilu on vain onnistunut esimerkki yleisestä poikkeuksesta. Rahan perässä olevat teollisuuspohatat tai pienet tehtailijat ja valmistajat usein luopuvat hyvästä muotoilusta sen kalleuden vuoksi.

 

Teollinen muotoilu on esimerkki taiteen tuotteistamisesta, joka palvelee myyntiä ja josta luovutetaan heti, kuin se lakkaa olemasta edullista tuotannolle (rahasammon toiminnalle). 

 

Tuotteistamisen päämääränä kulttuurissa oli ajateltu (toivottavasti) taiteilijoiden elämän helpottamista, taide tuotteena voi tuoda luojalleen elannon, jos hänen taidettaan ostetaan. Mutta itse taiteilija ei pysty hoitamaan tätä prosessia, se on ristiriidassa taiteen syvimmän olemuksen kanssa. Taiteen syvin olemus ja tarkoitus on kanavoida maailmaan energioita, joita ei pysty havaitsemaan muuten, ihmiset voivat tuntea ja aavistaa näitä energioita, mutta vain taiteilija pystyy pukemaan ne väreihin tai ääniin tai sanoihin.

Heti nousee kysymys, miksi se on tärkeää, mihin näitä energioita tarvitaan? Yksi monista vastauksista voi olla - harmonian palauttamiseen maailmaan, tasapainon säilyttämiseen. Mutta mitä pitää harmonisoida ja tasapainottaa?




Yleistiedostettu ja omaksuttu fakta on se, että ihminen mikrostruktuurina ja Maailma makrorakenteena koostuvat vastakkaisista asioista: aktiivisuudesta ja passiivisuudesta, karkeasta ja hienosta, pimeästä ja valoisasta, värikkäästä ja värittömästä, äänekkyydestä ja hiljaisuudesta ja niin edelleen. Idän filosofia on rakennettu tälle periaatteelle. Jing ja Jang ovat näitä polariteetteja. Mutta kaikki muistavat tämän periaatteen kuvallisen ilmaisun. Polariteetit ovat jakaantuneet loivasti ympyrän kehyksessä ja sisältävät itsessään paksun pisteen vastakkaista puolta.

Jos jompikumpi puoli on epätasapainossa, maailmaan tulee esiintymään ongelmia. Täydellinen pimeys tai sietämätön valkeus, suorasukainen materialismi tai haaveileva idealismi (tai dogmatismi fanatismin kerä) ja niin edelleen. Tasapainottomina kumpikaan niistä ei pysty toimimaan. Ne vääristävät ihmistä ja ihmiskuntaa (ja todennäköisesti myös maailmaamme) suuntaan, jota on vaikea ennustaa.

Taiteen päätehtävistä suurin on ilmoittaa näistä vääristymistä ja tasapainottomuuden tilasta. Mutta taiteen taika on siinä, että samalla kun se ilmoittaa/hälyttää tasapainottomuudesta se myös tasapainottaa ympäristön omalla panostuksellaan, pienellä tai suurella mittakaavalla taiteilijan kapasiteetista (ammattitaidosta ja vastaanottokyvystä) riippuen.

Taide, jota kukaan ei näe, on lähes merkityksetöntä, vapaa vuorovaikutus taiteen ja ihmiskunnan välillä on välttämätöntä, että taide pystyisi toimimaan tehokkaasti. Se toimii joka tapauksessa ("käsikirjoitukset eivät pala..." М. Bulgakov), mutta paljon pienemmällä teholla, jos se toimii pieneen piiriin suljettuna.








___

Luksuksen kaipuu on laadun ja kauneuden kaipuu halvan tuotannon maailmassa.
____

Taide ja taiteilijat ovat markkinajohtavuuden vastavoima.

-----

Taiteen pitää sopeutua työelämän tarpeisiin - on meidän aikamme yleislause, mutta minkä perustein? Miksi?

______

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti